Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Koska työntekijöiden on yleensä vaikea tietää turvallista etäisyyttä tukiasema-antennista, tämän oppaan tarkoitus on antaa ohjeita turvaetäisyyksien arvioimiseksi. Opas sisältää myös perustietoa tukiasemista, sähkömagneettisista kentistä ja niiden terveysvaikutuksista sekä esimerkkejä kiinteistöjen katoille sijoitettujen antennien lähellä mitatuista kentänvoimakkuuksista

Työntekijöiden altistuminen tukiasemien radiotaajuisille kentille

Matkapuhelinten käytön ja langattoman viestinnän tiedonsiirtotarpeiden kasvu edellyttää samanaikaista tukiasemaverkoston tihentymistä. Tukiasemien antennit pyritään sijoittamaan siten, että ns. suuri yleisö ei pääse antennien lähelle. Työntekijöiden on kuitenkin joissakin työtehtävissä ja -tilanteissa työskenneltävä antennien lähellä, vaikka turvallinen etäisyys antenneista on epäselvä. Tämän tutkimusprojektin tarkoituksena oli tutkia radiotaajuisia sähkömagneettisia kenttiä kolmen eri matkapuhelinverkon tukiasema-antennien läheisyydessä. Tutkitut tukiasemat kuuluivat GSM-, UMTS- tai TETRA-verkkoon

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä

Sähkömagneettisten kenttien aiheuttamat häiriöt ovat vain harvoin niin voimakkaita, että työntekijän ei ole mahdollista jatkaa työtään tahdistimen asentamisen jälkeen. On kuitenkin työtilanteita, joita tahdistimen saaneen työntekijän on vältettävä. Tässä opasvihkossa kuvataan lyhyesti mitä nämä häiriöt ovat, missä niitä voi esiintyä ja millaisia riskinarviointeja työpaikoilla voidaan tehdä

Sydäntahdistinpotilaan työhön paluun tukeminen

Työvoiman ikääntyessä sydämen toimintahäiriötä potevien työntekijöiden määrä lisääntyy. Suomessa on nykyisin noin 30000 sydäntahdistinta tarvitsevaa henkilöä, joista noin 10 % on yhä mukana työelämässä. Sydäntahdistimia on aikaisemmin pidetty eläkeikäisen väestön sydänsairauksien hoitoon liittyvinä, mutta nykyään tahdistimia käytetään monien erilaisten sydänsairauksien hoidossa ja tahdistimia asennetaan yhä useammin myös nuorille henkilöille. Siten tahdistinhoidettujen työikäisten määrä lisääntyy jatkuvasti

Operating model for managing accidental overexposure to RF-fields

In this project an operating model was developed to situations where occupational radio frequency (RF) field overexposure is suspected. The model gives guidance how to react quickly and correctly to possible overexposure situations. Clear instructions will help to deal with unexpected exposures systematically in the workplace, occupational health care and, if necessary, specialized care. In the project the whole process was taken into account from the technical measures to the occupational health service guidelines, medical examinations and communication at work. These guidelines allow the suspected overexposure situations to be dealt with in a transparent and documented way, so that the workers safety can be ensured and possible adverse effects detected

Toimintamalli RF-kenttien aiheuttamissa tapaturmaisissa ylialtistumistilanteissa

Raportissa esitellyn toimintamallin avulla tapaturmaisiin, RF-kenttien aiheuttamiin ylialtistumistilanteisiin voidaan reagoida nopeasti ja oikein. Radiotaajuisille RF-kentille voi altistua esimerkiksi masto- ja kattotöissä sekä erilaisissa testaustilanteissa. Selkeät ohjeet auttavat käsittelemään poikkeavia altistumisia systemaattisesti koko riskinhallintaketjussa: työpaikoilla, työterveyshuolloissa ja tarvittaessa myös erikoissairaanhoidossa. Toimintaohjeiden avulla epäillyt ylialtistumistilanteet voidaan käsitellä avoimesti ja dokumentoidusti, jolloin työntekijän turvallisuus voidaan varmistaa ja mahdolliset terveyshaitat selvittää

EMF interference detection utilizing the recording feature of cardiac pacemakers

Abstract Electromagnetic (EMF) interference with cardiac pacemakers may occur in various work environments. In the case of interfering external signals, the pacemaker may misinterpret the signal as a heart-related problem and initiate treatment procedures unnecessarily. We evaluated the applicability of the interference recording feature of cardiac pacemakers to identify the interfering sources. The pacemakers were exposed to a wide variety of magnetic fields in a sophisticated exposure setup in which the exposure was controlled by a computer programme. In cases where a pacemaker experienced interference, the time of interference was compared with the magnetic field exposure schedule. The study shows that interference recordings can be linked together with the exposure correctly, and it is possible to differentiate the EMF-induced pacemaker interference from other types of interference. At workplaces, an EMF recorder can be given to a pacemaker patient to wear for a few days, asking to keep a diary of his or her activities. After an appropriate time, the EMF recordings are read and compared with the interrogated pacemaker data. The interference source can be identified by combining the time of interference with the patient's diary activities